EU, ja sen jäsenenä Suomi, on sitoutunut Pariisin sopimuksessa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 40% vuoteen 2030 ja 80% vuoteen 2050. Kansallista ilmastotyötä ohjaavat Energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU.)
- Pariisin ilmastosopimuksessa pyritään rajaamaan lämpötilannousu 2 asteeseen tai jopa 1,5 asteeseen, mikäli mahdollista.
- EU:n ilmastotavoitteissa 2030 pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä -40%.
- Ilmastolaissa pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä -80% vuoteen 2050.
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU)
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma linjaa päästökauppasektorin ulkopuoliset ilmastotavoitteet vuoteen 2030. Merkittävimmät päästövähennykset kohdistuvat liikenteeseen. Lisäksi vähennyksiä haetaan öljylämmityksestä luopumalla, asettamalla työkoneille päästörajoitukset ja kevytpolttoaineiden sekoitusvelvoitteella. Hiilinieluja koskevaan tutkimukseen panostetaan erityisesti maaperän osalta.
Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota jakamistalouden, kulutusmallien muutoksen sekä digitalisaation edistämiseen. Kuluttajia kannustetaan puolittamaan oma hiilijalanjälkensä.
Energia- ja ilmastostrategia 2016
Energia- ja ilmastostrategiassa linjataan tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla Suomi saavuttaa EU:ssa sovitut päästötavoitteet ja etenee kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Suomi luopuu pääosin kivihiilen energiakäytöstä. Liikenteessä biopolttoaineiden osuus nostetaan 30 prosenttiin. Työkoneissa ja lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn tulee 10% bionesteen sekoitusvelvoite. Tavoitteena on 250 000 sähkö- ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Sähkön kysynnän ja tarjonnan joustavuutta sekä järjestelmätason energiatehokkuutta lisätään.
Ilmastotavoitteita ohjaa valtioiden välinen ilmastosopimus
Valtioiden asettamia ilmastotavoitteita ohjaavat ilmastosopimukset, joista tuorein on Pariisin sopimus. Siinä ilmaston lämpötilannousu pyritään rajoittamaan 2 asteeseen vuoteen 2050 mennessä tai 1,5 asteeseen, jos se on mahdollista. Maat sitoutuvat antamaan kansalliset päästövähennyssitoumukset sekä raportoimaan päästöistä vuosittain. Sopimuksen hyväksyi Pariisissa yhteensä 195 valtiota.
Pariisin sopimuksen tulokset jalkautuvat kansalliseen lainsäädäntöön ja linjauksiin vähitellen. Vuosina 2017 ja 2018 käydään neuvottelut sopimuksen toteuttamisesta. EU-tasolla sovitaan jäsenvaltioiden päästöjen ja hiilinielujen laskentaperusteista.
Tulevaisuudessa neuvotteluissa on haasteena nykyisen 80%:n vähennystavoitteen riittävyys ja tavoitteen asettaminen ns. nettonegatiivisuuteen. Tällä viitataan tilanteeseen, jossa maaperän ja metsien hiilinielut sitovat enemmän hiiltä kuin sitä tuotetaan. Tämä on välttämätöntä lämpötilannousun hillitsemiseksi pitkällä aikavälillä.
Ilmastoneuvottelujen lyhyt historia
Ilmastonmuutostyötä ohjaavat kansainväliset neuvottelut käydään vuosittaisissa ilmastokonferensseissa. Alla olevaan grafiikkaan on koostettu keskeisiä päätöksiä, joihin ilmastopolitiikka tällä hetkellä pohjautuu. Tärkeimmät ilmastosopimukset ovat olleet Kioton ja Pariisin sopimukset. Kioton sopimus oli ensimmäinen kansainvälinen sopimus, jossa tunnistettiin ilmaston lämpeneminen ja päätettiin leikata kasvihuonekaasupäästöjä. Pariisin sopimus varmistaa ilmastonmuutostyön jatkumisen Kioton sopimuskauden päätyttyä ja vahvistaa jo aiemmin tehdyn tavoitteen rajata lämpötilannousu 2 asteeseen.
